fbpx

Blogi

Folk is Happening - melkein koko porukka studiolla
Folk is Happening - melkein koko porukka studiolla. Kuva: Marko Haapamäki

Folk is Happening - Here's to You albumin äänitykset

Julkaistu: 02.03.2023  /  Kirjoittaja: Miika Haapala

Jaa:

Folk is Happening on Pietarsaarelaisen työväenopiston suojissa toimiva 12-henkinen folk-yhtye, jonka ohjelmistoon kuuluu amerikkalaisia sekä irlantilaisia folk-kappaleita, omilla sovituksillaan ja moniäänisillä stemmoilla. 

Kokoonpanossa on 6 laulajaa (Heikki Nikula, Raimo Seppä, Jürgen Lehmann, Iina-Kaisa Rasmus, Maria Pehkonen ja Anne Haapamäki), joista kaikki soittavat myös kitaraa tai muuta soitinta, 12-kielisessä kitarassa Ella Haapamäki, harmonissa ja huiluissa Emmi Haapamäki, viulussa Heli Kivistö, mandoliinissa Vili Mäkinen, bassossa Markku Lönngren ja bodhránissa Jan-Anders Barkar.

Bändissä oli muutamia tuttuja jäseniä, jotka ovat jo käyneet useamminkin studiollani, ja bändikin oli tuttu, olin ollut heidän keikoillaan kerran valomiehenä ja toisessa miksaajana. 

Tavoitteena bändin puolelta oli että albumille saataisiin välittymään livehenkeä, joka on tämän tyyppisessä musiikissa tärkeää. Ymmärsin hyvin ja aloinkin suunnittelemaan miten bändin saisi taltioitua mahdollisimman samanaikaisesti.

Albumin teko sijoittui ajalle 10.11.2021 – 5.10.2022. Tekoa pitkitti ystävämme korona sekä jäsenten asuminen eripuolella Suomea.

Pohjaäänitykset

Albumin teko alkoi keskiviikko-iltana 10.11. I Still Miss Someone ja Five Hundred Miles -biisien pohjien äänityksillä. Mukana olivat kitarassa Heikki ja Jürgen, biisien lead-laulaja Maria, viulisti Heli, mandolinisti Vili ja basisti Markku.

Pohjaäänitysten kokoonpanot olivat vaihtelevia, riippuen siitä mikä soitin oli kappaleen kannalta tärkeää olla mukana jo tässä vaiheessa. Esimerkiksi mandoliini, viulu, poikkihuilu, harmoni tai jokin lyömäsoitin tai muutaman kerran useampi näistä samaan aikaan. Muut pohjien soittajat pysyivät suurin piirtein seuraavina; 2 kitaristia, Heikki ja Ella, basisti Markku ja 1 laulaja laulamassa demolaulua, joka helpottaa kappaleen rakenteessa pysymistä ja solistin tulkinnan seurantaa. Demoista aika moni jäikin lopulliseksi lauluraidaksi. 

Studioni ei ole mikään varsinainen tilaihme, ja soitinten välillä tarvittiin eristystä, joten soittajia sijoiteltiin ympäri taloa. Oikeassa soittotilassa soitti 2 kitaristia ja basisti, välillä myös mandolinisti. Akustiset kitarat mikitettiin Oktava 012 -konkkapuikoilla ja soittajat soittivat vastakkain etäällä toisistaan, vuotojen minimoimiseksi. Basso meni DI-linjaa pitkin.

Käytävällä soitti kappaleesta riippuen viulisti Heli, huilisti Emmi tai bodhránin soittaja Jan-Anders. Viulut ja huilut äänitettiin AKG C1000:lla, bodhrán Shure SM57:lla, aluksi AKG D112:lla mutta soundista tuli turhan bassokas. 

Tarkkaamon puolella selkäni takana olivat kappaleen lead-laulaja (mikki AKG C214) ja välillä myös samanaikaisesti harmoni (X-Y stereomikitys, 2 kpl AKG C1000). 

Kuvat: Marko Haapamäki

Soittajille oli käytössä 3 kuulokekuuntelulinjaa, joilla sai eri miksaukset soittotilaan, käytävälle ja tarkkaamoon. Harmonia äänittäessä tarkkaamon väellä oli kuulokkeet päässä. Pelkästään laulajaa äänittäessä tilassa, kuuntelu tapahtui kaiuttimien kautta.

Säädin jo äänitysvaiheessa Soundcraft Delta 200 -miksauspöydän EQ:lla soundit kuntoon ja BSS 404 -kompressoreita käytettiin kitaroissa ja muissa soittimissa. TL Audion 5051-putkikompressori oli bassolle.

Äänittäjän näkymä Galway Girlin pohjaäänityksistä. Soittotilassa basisti, kitaristi ja mandolinisti, käytävällä huilisti, eteisessä cajon ja äänittäjän selän takana laulussa Jürgen. 

Muutamia erikseen mainittavia asioita:

Rytmikkäässä Star of the County Down -kappaleessa oli tärkeässä osassa Annen soittama djembe. Markku siirtyi soittamaan bassoa käytävälle Annen kanssa, jotta näkisi soittajan ja pääsisi rytmiin kiinni paremmin. Djembe mikitettiin kahdella mikillä Shure Beta52 alapuolelle ottamaan bassojyminää ja SM57 yläkalvolle diskanttipuolta. Toisesta mikistä käänsin vaiheen, vaihevirheen välttämiseksi.

So Here’s to You -kappaleessa laulut ja harmoni olivat johdattavat instrumentit, joten ne oli tärkeä äänittää yhtäaikaa. Tässä poikettiin pohjaäänitysten peruskaavasta. Anne, Inkku ja pääsolisti Maria menivät soittotilan puolelle rinkiin laulamaan yhtäaikaisesti ja kitaristit käytävälle. Harmoni edelleen tarkkaamossa ja basisti soittotilassa. 

Mandoliinin ja banjon äänittäminen samassa tilassa kitaroiden kanssa osoittautui hieman ongelmaksi. Nuo voimakkaat ja terävä-ääniset soittimet tahtoivat vuotaa kitaramikkeihin, esimerkiksi Shady Grovessa ja Roseville Fairissa. Akustiikkasermi soittajien välissä paransi jonkin verran lopputulosta. 

Instrumenttien jälkiäänitykset

Pohjien päälle ääniteltiin vielä reilusti kaikenlaisia soittimia. Tässä kerron muutamista.

Leader of the Band ja olikohan myös Letter in the Mail -kappaleen low-whistlen soundia haluttiin pehmeämmäksi, pöydästä sitä sai vähän säädettyä, mutta päädyimme vaihtamaan AKG C1000 -mikin suuntakuvio-adapterin hyperkuviosta kardioidiin.

Basisti Markku meni asettamaan adapteria, Emmin soittaessa samalla. Jo ennen kuin mikkiin oli koskettukaan, kuului tarkkaamon puolelta huuto ”Nyt kuulostaa paljon paremmalta, mitä sä teit?” Sitten alkoi nauru, kun selitin takaisin että Markku seisoo vasta tuossa mikin edessä. Vastaus tarkkaamosta kuului: ”Markun pitää sitten varmaan jäädä siihen”. 😀 No, ei tarvinnut, toimi se alkuperäinen suunnitelmakin.

Markku auttoi, minulle hieman vieraampien soittimien mikittämisessä, kuten huilujen ja harmonin.

Kuva: Marko Haapamäki

Letteriin Vili soitti mandoliinilla sanojensa mukaan hatusta vedetyt, hienot kuviot. Kysymys kuuluu mistä tuollaisia hattuja saa? Vili ja Heli (viulu) muuten soittelivat 7 biisiin omat osuutensa kahdessa illassa.

Edellä mainittuihin kappaleisiin äänitettiin myös Annen soittama cajon, samalla tekniikalla kuin djembe.

Vieraileva artisti Mia Willnäs tuli soittamaan haitaria Four Strong Winds,  Kilkelly, Ireland ja Raglan Road -kappaleisiin. Haitari mikitettiin yhdellä AKG C1000:lla.

Waterboundiin Jan-Anders soitti pyykkilautaa ja Heikki Galwayhin ja Raglaniin huuliharppua, joka toimii erittäin hienosti yhdessä viulun ja mandoliinin kanssa. Nämä molemmat äänitettiin SM57:lla.

Kuvat: Marko Haapamäki

Laulujen äänitykset

Oli itsestään selvää että stemmalaulut äänitettäisiin yhtäaikaa, mutta kahdessa osassa: naiset ja miehet. Laulajat aseteltiin rinkiin soittotilaan, näin saavutettiin sitä livehenkeä ja luonnollisuutta, kun solistit näkivät toisensa. Näin myös tunneilmaisu ja fraseeraus laulajien kesken helpottuu. 
 
Mitään lauluraitoja ei tuplattu, paitsi Galway Girlin naisten ”loppulailatukset”, jotta saatiin vielä vähän isompi kööri aikaiseksi.
 
Laulumikkeinä toimivat AKG C214 (Inkku, Jürgen), AKG C3000 (Maria, Heikki) ja Audio Technica 2050 (Anne, Raimo). Kompressoin laulut TL Audion 5051:lla, BSS 404:lla ja DBX 160A:lla äänittäessä.
 

Stemmaäänityksien soundcheck meneillään Annen, Marian ja Inkun kanssa kappaleeseen I Still Miss Someone. Marko Haapamäki nappaa samalla valokuvia.

Miesten stemmalauluvuoro, Raimo, Heikki ja Jürgen kuvassa.

Tässäpä tämä näin tiivistettynä. 🙂 Ellet jo kaikkia biisejä linkeistä kuunnellut tai vaikka kuuntelitkin niin tässä vielä linkkiä koko albumiin:
 

Pääsimme myös Finnvoxille seuraamaan albumin masterointia Pauli Saastamoisen toimesta. 

Ja hienon projektin päätökseksi pääsin vielä miksaamaan bändin 10-vuotisjuhla / levynjulkaisu-konsertin Pietarsaaren Schauman salissa 11.2.

Konsertin jälkeisessä juhlassa minulle luovutettiin ”kultalevy”. 😄Koska kyseessähän on ensimmäinen täällä studiolla äänitetty ja miksattu täyspitkä-albumi. Kiitos vaan! 😊 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *